Radio Suomesta Poimittuja

Niin kauan kuin makuuhuoneesta ei saa työhuonevähennystä, asiat hakevat vielä oikeaa uomaansa. Kii ki kii, kii ki kii, soi päässä, samalla kun täyttää veroilmoitusta. Aivan taukoamatta. Tuo voihkaisu on niin lohduton - täyttäjän suusta. Veroilmoituksen koruttomassa viileydessä tulee helposti pohtineeksi, minkälaisissa merkeissä tämä elämä näyttää hujahtavan. Lukujen ja lauseenpätkien välistä ei piirry kuvaa sankarista. Ellei arjen sankaria lasketa! Ansiotulot ja verot ja eläkemaksut on mitä on. Ne ottaa annettuina. Verot annan ottaa. Ei ota päähän. Luvut paperissa ovat kuin taloyhtiön tasekirja. Ei tee mieli määräänsä enempää tuijotella. Huolia saa niin halvalla. Mutta vähennykset! Ne on se juttu. Ei ole sattumaa, että verosta ja tuloista tehdään monenlaisia vähennyksiä. Elämässäkään, kukaan meistä ei ole täydellinen. Johtuu vähennyksistä. Keski-ikäinen suomalainen mieskin olisi niin ihana, että norppavideon sijasta tuhannet haluaisivat vain tuijotella sen köllöttelyä tutulla mökkilaiturilla tai talviasu

Melkeinpä jokaisella on nykyään taskussaan älypuhelin, jolla kuvaaminen onnistuu tosi näppärästi. Digitalisuuden myötä kuvaamisesta on tullut jokamiehen hommaa. Mutta olemmeko helppouden huumassa hävittäneet tuntuman laadukkaasta kuvasta? Kuvaustilanteet ovat helpottuneet digitaalisuuden aikana. Kuvia ​otetaan runsaasti, ja kyllä niistä yleensä aina se hyvä otoskin löytyy​,​​ lohduttaa Kaikki kotona -lähetyksen vieras, valokuvaaja Jyri Laitinen.​ - On ihmisiä, joista otat vain yhden kuvan jä näet heti, " Wau, se oli siinä". Mutta on myös ihmisiä, joista otetaan pahimmillaan tai parhaimmillaan, ehkä useita satoja kuvia. Jossain vaiheessa kuvattavan suojamuuri kyllä laskeutuu sen verran, että pystyn vangitsemaan hänen aidon, oikean ilmeensä. Jokaisesta ihmisestä onnistuu saamaan sellaisia kuvia, ​joita​ on kiva katsoa. ​Valokuvaaja Jyri Laitinen kertoo​ ihmisiä kuvattaessa kiinnittävänsä huomion silmiin. ​- Koen onnistuvani kun ​saan silmistä esiin pilkkeen. En kiinnitä oikeastaan mihinkään muuhun huomiota

Suomessa tehdään liian vähän. Asia on onneksi korjattavissa. Jos postilaiset ajavat siinä sivussa ruohomme, meille muillekin pitää tulla pientä sivuhommaa. Olemme nyt pari viikkoa maistelleet ilouutista, jonka mukaan Postin työntekijät pääsevät kesällä ruohon ajoon. Huhujen mukaan jotkut firman työntekijöistä harkitsevat myös ruohon polttamista, kiitos muutosvauhdin. Kun nyt olemme tehostamisen tiellä, avatkaamme silmämme kaikille hyville paikoille. Radiojuontajien kuunteleminen on äärimmäisen raskasta. Kuulijan takaraivossa rääkyy mörkö, joka kyselee taukoamatta maksetaanko tuostakin, onko tuo hänen ainoa virkansa, saattaa itsensä ja studion hysteerinen nainen vaikeaan hepuliin. Esimerkiksi radiojuontajat voisivat puhumisen lomassa valmistaa kepab-annoksia ja kun lähetysyksikkö olisi katutasossa, myös ojentaa annokset nälkäiselle. Puhehan ei katkea, älkää siitä huolestuko. Emme voi jatkossa ajatella, että ainoastaan Postin työntekijät saavat entisellä reitillään tehdä uusia temppuja, postin jakamisen ohes

Onko nuorten jääkiekkoilijoiden menestys vain sattumaa vai olemmeko oppineet voittamaan? Mielenhallinnan valmentaja Reidar Wasenius paljastaa Olga Ketoselle, mihin pystymme, kun valjastamme aivomme töihin. Keskustelu käytiin Ihan pihalla -ohjelmassa 28.4.2016.

Suomessa puretaan normeja ja karsitaan byrokratiaa niin, että hitaimpia hirvittää. Purkamisessa ja karsimisessa on hyvä olla esimerkiksi moottorisaha-ajokortti, sanovat. Suomeen tulee moottorisaha-ajokortti. Sen suorittanut voi paremmin osallistua norminpurkutalkoisiin - ja muihinkin purkutalkoisiin. Näin Suomi nousee, kun asioita kaatuu, turvallisesti. Suunta on oikea. Ajokortti pitäisi määrätä moneen muuhunkin hommaan. Tulee vain mieleen esimerkiksi raskaan postilaukun kanssa ruohoa rinteessä leikkaavat postin työntekijät. Kolmivaiheinen ajokoe ja kirjallinen sekä psykologinen näyttötesti päälle. Ajokorttihan ei ole kiusantekoväline vaan ajajan parhaaksi määrätty. Se kertoo tietystä laatutasosta, tekemisen määrätietoisuudesta ja vihkiytymisestä aihealueeseen. En pitäisi mahdottomana, että rakasteluunkin tulisi Suomessa ajokortti. Rakastelumäärät ovat olleet koko ajan laskussa ja varman rutiinin hiipuminen säännölliseen rakasteluun saattaa suorastaan estää liikenteeseen lähdön. Ei luota enää reaktio- ja

Olga Ketonen ja Jenni Pääskysaari puhuvat pojista ja tytöistä ja mm. kiltteydestä. - Elämässä ei ole mitään tärkeämpää kuin olla kiltti, Pääskysaari sanoo. Pojista ja poikana olemisesta kirjan kirjoittanut Pääskysaari kertoo, miten joskus pienet lauseet voivat ohjata koko elämää. - Rakkauden tueksi tarvitaan sanoja. Ja miksi ihmisiä pitää ylipäätään erotella? he pohtivat. - Miksei poikatyttö saa olla vain tyttö. - Onko herkille pojille tilaa? Jenni Pääskysaari oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla -lähetyksessä 21.4.2016.

Miten työstetään kirjaksi tunnetun henkilön elämänpolku? Kaikki kotona -lähetyksen vieraina olivat elämäkertakirjailijat Raila Kinnunen ja Tomi Lindblom. Raila Kinnunen on kirjoittanut elämäkerrat mm. Paavo Lipposesta, Esko Salmisesta ja vastikään Karita Mattilasta. Tomi Lindblom on työstänyt kirjat Eki-sedästä, Antti Einiöstä ja viimeismpänä Ekku Peltomäestä. Molemmat vieraat, Lindblom ja Kinnunen, korostavat kirjoittajan ja päähenkilön välisen luottamuksen olevan kaiken A ja O. Kirjan kohde luottaa ja uskoo siihen, että se mitä hän kirjoittajalle kertoo, tulee myös käsitellyksi oikealla tavalla. Elämäkerrat yleensä, ainakin elävistä ihmisistä ovat kohdettaan kunnioittavia ja arvostavia. Jos elämäntarinasta on tulossa tylsä, liian löysä tai sisällyksetön Tomi Lindblom käyttää psykologista silmää taivutteluun, jotta edes muutama laatikko elämästä saataisiin aukeamaan. - Taitava kirjoittaja osaa ohjata kohdettaan. Olisihan se nyt ihan ok, jos tämä tieto julkistettaisiin vihdoinkin? Eihän tässä ole mitään

Hollolassa sijaitseva antiikkikeskus Fasetti on pullollaan senkkejä, kaappeja, nojatuoleja, sohvia, pöytiä, lamppuja ja vaikka mitä muuta ja kaikilla niillä on oma tarinansa. Vaikka elämme edelleen kerskakulutuksen aikaa, ovat monet heränneet arvostamaan aikanaan suurella vaivallä käsin valmistettuja huonekaluja, joilla on parhaimmillaan kerrottavanaan tarinoita jopa satojen vuosien takaa. Yrittäjä Janne Ylönen toimi Sanna Pirkkalaisen oppaana.

Miksi kaiken sotkeminen on ehdottoman välttämätöntä? Ymmärtääksemme sen, voi vaikka ensin yhtiöittää perheensä. Onko se ongelma, jos ei tajua yhtään mitä maamme hallitus meinaa? Mökkikauden kynnyksellä olisin taipuvainen ajattelemaan, että ei. Tiedän vanhastaan, että politiikka on yhteisten asioiden sotkemista, ja hyvä niin. Tunnen toki lajitovereitani, jotka ovat kummastelleet happivajeisesti haukkoen Sipilän hallituksen toimia jo yli vuoden – vaikka hallitus on toiminut vasta vajaan. Jotta ymmärtäisin kaiken sotkemisen ehdottoman välttämättömyyden, olen viime aikoina pohtinut oman perheeni yhtiöittämistä. Olen myös huomannut, että jokainen tiedotustilaisuus on hyvä mahdollisuus lisätä ihmisten pelkoja ja horjuttaa tulevaisuudenuskoa. Siksi olen itse päättänyt ajaa yhtiöittämissuunnitelmani maaliin ilman suuria perheelle osoitettuja tiedotustilaisuuksia. Perheeni sai tietenkin jo kuulla huhuja innovatiivisista suunnitelmistani. Luulivat, että aion Yksityistää perheen. Se on ihan eri asia. Jos on jo nytki

Veden alle Marko Röhr meni ensimmäisen kerran snorklaamalla. Merivoimissa Röhr palveli mm. sukeltajakoulun Mursu-aluksella. Nykyisin hän harrastaa vapaasukellusta. Tämän vesi-ihmisen tuorein työ on dokumenttielokuva Järven tarina, joka sai ensi-iltansa tammikuussa. Röhr sanoo olevansa luonnon kunnioittaja. Järvien pinnan alta, esimerkiksi Puulavedeltä, löytyy mm. 5000 vuotta vanhoja metsän jäänteitä. Samaan aikaan siellä näkyy merkkejä nopeista muutoksista. Tilanne ei ole hänestä kuitenkaan toivoton, sillä ihmisen toiminnalla on esim. suoja-alueiden avulla parannettu vesistöjen laatua. Elokuvatuottaja ja sukellusharrastaja Marko Röhr puhui Olga Ketosen kanssa veden painosta ja sukeltamisen kauneudesta Ihan pihalla -ohjelmassa 14.4.2016.

Kun farkuista ratkeaa sauma tai nahkatakin hiha tarttuu ovenkahvaan ja tulee palkeenkieli, on jäteastia helposti ensimmäinen ratkaisu, joka tulee mieleen. Väärin, sanoo espoolainen Annakaisa Kilpinen, Tuunaajamutsi - nimistä blogia kirjoittava yrittäjä, joka on tehnyt rakkaasta harrastuksesta, tuunaamisesta, itselleen ammatin. Annakaisa on sitä mieltä, että kuka tahansa meistä voi opetella hyödyntämään käytöstä poistettua tavaraa, oli kyse sitten niistä risoista farkuista tai vaikkapa rahkapurkin kansista. Ja syytä olisikin opetella, sillä ei meitä ihmisiä suotta kädellisiksi kutsuta. Meillä nimittäin on kädet ja jos ei niitä käytä, aivomme surkastuvat. Annakaisa Kilpinen opastaa Sanna Pirkkalaista tuunauksen saloihin.

Muoti! Akkojen hömpötystä eikä koske minua! Vaan ei auta pullikointi, kyllä koskee. Vaikka jalassa olisi vaan ne pieruverkkarit tai kulahtaneet kalsarit. Suomessa muotiteollisuutta ei kuitenkaan arvosteta, sanoo Kaikki kotona -ohjelman vieras Annamari Vänskä, Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti. Syytä olisi, sillä muotiteollisuus muodostaa neljä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Annamari Vänskä kertoo mielikuvamme muodista olevan aika yksipuolisen. - Usein miellämme muodin koskemaan pelkästään huippumuotia, pukeutumisen arkista puolta ei pidetä muodin osa-alueena. Muoti on toisaalta huippumuotia, toisessa mielessä se on myös pysyvä rakenne, jonka läpi vaate kulkeutuu. Vaate on tiettynä aikana hyvinkin muodikas ja trendikäs, mutta aikanaan se kulkeutuu "muotiputken" läpi, ja tulee toisesta päästä ulos, jolloin se ei ole enää muodikas. Mutta sama vaate saattaa tulla vielä takaisin muotiin, tai muuttua peräti klassikoksi. Ruotsalaiset hoitavat muotiasiatkin meitä paremmin, heitä sopii kade

Vasta kun viettää aikaa ulkomailla paikallisissa halpahalleissa, ymmärtää meidän suomalaisten hienon suhteen ämpäreihin. Oli sitten ilmainen tai rahalla hankittu, tyhjä ämpäri on aina lupaus jostakin. Se on myös rauhanele ja asuste. Meillä suomalaisilla on ainutlaatuinen suhde ämpäreihin. Ämpäristä on tullut aikojen saatossa kiinteä persoonamme jatke, parantavan yksinkertaisen tekemisen mahdollistaja. Sen terapeuttinen kansanterveydellinen merkitys aukeaa väläyksenä vain niissä hetkissä, kun jossain jaetaan ilmaisia ämpäreitä. Muovisammio käden jatkeena olemme heti täynnä energiaa, valmiina säntäämään omiin juttuihimme. Täytyy mennä ulkomaille asti, jotta näkisi kansamme kauniin laadun. Käväisin juuri Saksassa ja tieni vei kuin automaattiohjauksella paikalliseen halpakauppaan. Kun muut ruuvasivat takapuoltaan trendikahvilan pöytään erikoiskahvit kohti taivasta juipottaen, minä kuuntelin sydämeni ääntä ja laskettelin liukuportaita maan poveen paikalliseen halpahalliin. Taloustavaran paljoudessa katse harhai

Partiolaisten puheenjohtajan Anna Munsterhjelmin sudenpentuajassa olivat hauskinta metsäretket ja muuta tapahtumat, joissa oltiin ilman vanhempia. Aika opetti pikkupartiolaisen aiempaa rohkeammaksi, ylittämään itsensä. Kaikkien aikojen nuorin Suomen Partiolaisten puheenjohtaja uskoo, että nykypartio kasvattaa ongelmien ratkomiseen ja lisää luottamusta omiin kykyihin ja elämään. Puheenjohtajavalinnan yhteydessä jotkut suhtautuivat ehdokkaaseen epäillen iän (29) ja sukupuolen takia. Munsterhjelmin mielestä yhteiskunnassa tytöt joutuvat tekemään enemmän töitä kuin pojat osoittaakseen olevansa hyviä johtajia. - Johtajaksi kasvetaan, hän sanoo ja toivoo, että nykyistä useampi uskaltaisi haluta johtajaksi. Olga Ketonen - partiolaisnimeltään "Tilli" - jututti Suomen Partiolaisten puheenjohtajan Anna "Paronitar" Munsterhjelmiä Ihan pihalla -ohjelmassa 7.4.2016. Tästä audiosta on poisttetu alkuperäisessä lähetyksessä soitettu musiikki.

Kun vuoto on iso, siinä ei jättisiteetkään auta. Pitäisikö nyt haukkua rikkaita sikoja vai kaiken vääryyttä? Kaikkeen löytyy luonnollinen selitys. Maailma on jakautunut lopullisesti. Voisihan sitä äimistellä ahneita sikarikkaita ja niitä jotka saa murusia. Saisi pahan mielen. Kun kuvaa isontaa, näkee enemmän. Kyse on Suunnittelijoista, ja niistä toisista jotka eivät osaa suunnitella. Toiset vain ovat suunnittelijaluonteita. Heille elämä on näytön paikka. Suunnittelija harrastaa esimerkiksi tätä verosuunnittelua. Harrastamiseen liittyy aina intohimo, se mahdollistaa tuntien tuhraamisen, tehokkaan verosuunnittelun. Verojen kiertäminen on henkisesti palkitsevaa, koska se ruoppaa hajurakoa tavallisiin talleroihin, niihin joilla ei ole tarvetta edes yrittää puljata vähiä rahojaan. Verosuunnittelu tekee suunnittelijasta omasta mielestään paremman ihmisen. Hän osaa optimoida hyötynsä, suhteessa laiskojen ja köyhien muuhun maailmaan. Pankkitilien ryhdikkäästi kohenevat saldot pitää tarkistaa kaksi kertaa viikossa,

Kirjailija ja opettaja Tommi Kinnunen kirjoittaa, koska haluaa kertoa tarinoita. Hänen kaksi romaaniaan, Neljäntienristeys ja Lopotti, ovat olleet lukumenestyksiä. Miten syntymäseuduilla Kuusamossa kirjailijan teokset on otettu vastaan? Kokeeko hän onnistuvansa, jos saa jonkun tarttumaan kirjaan ensi kertaa? Tommi Kinnunen oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla -ohjelmassa 31.3.2016.

Kummalla puolella liukuportaissa kuuluu seistä? Sanotaanko tuntemattomille päivää? Suomi on täynnä kirjoittamattomia sääntöjä ja tapoja, jotka eivät ole yksiselitteisiä kantaväellekään. Saati kun edetään naisten ja miesten väliseen kanssakäymiseen. Kaikki kotona -lähetyksessä seksologi Tarja Pölkki kertoi, miten näistä asioista puhutaan uusille tulijoille. Toimittajana Paula Jokimies. Tarja Pölkki pitää maahanmuuttajille kursseja tapa- ja seksuaalikasvatuksesta. - Opetan heille tapakasvatuksen aakkosia, miten toisen ihmisen kanssa toimitaan, niin ettei tietoisesti loukkaisi häntä. Korostan heille myös sitä, että heillä on oikeus luoda myöskin omat rajat, ettei tule itse loukatuksi. Pölkki kertoo saaneensa kantasuomalaisilta kritiikkiä koulutuksistaan. -Älä kuvittele Pölkki, että pystyt muuttamaan monien tuhansien vuosien mukanaan tuomia tapoja ja kulttuuria, he kommentoivat. Heille vastaan, että minulla ei ole pienintäkään aikomusta muuttaa heidän kulttuuriaan, mutta voin kertoa heille, miten täällä Suome

Politiikan toimittaja Jari Niemelä on tehnyt töitä radiossa 40 vuotta. Radioura alkoi jo vuonna 1973, kun hän teki freelancerina radio-ohjelmia. Mutta kun kaikki freenlance- ja määräaikaissuhteet lasketaan yhteen vakinaiseen työuraan, niin laskennallisesti tasan 40 työvuotta on kertynyt tiistaina 29.3.2016. Politiikan toimittajana hän on ollut kolmisenkymmentä vuotta. Ajantasan toimittaja Aki Laine yllätti Jari Niemelän merkkipäivänä haastattelulla ja ääninäytteillä.

Kesäkunto on ymmärretty väärin. Jotta voisimme, täytyy muistaa talvikunto. Mitä tuo pimeys meidän kunnolle aiheuttikaan, vei melkein toimintakyvyn. Vielä ehdit kesäkuntoon. Sanovat, joka puolella. Olen ennenkin pohtinut tätä. Varmasti monella on olemassa talvikunto ja kesäkunto, jos karkeasti katsotaan. En suostu uskomaan, että kyse olisi pelkästään lihallisista asioista. Siihen ihminen on liian monimutkainen. Rasvaprosentti ei kerro meidän kunnosta paljoakaan. Kehonrakennus tuntuu liian yksinkertaiselta. Pakotat aluksi itsesi salille ja kierrät lappusen avustuksella tarvittavat vehkeet. Parin viikon päästä olet jo sen verran koukussa, että et kyseenlaista tätä ajanhukkaa mitenkään. Ensin lihakset alkavat tuntua, sitten näkyä. Kaverisi ei niitä huomaa. Semmosella jotkut kuvittelevat tulevansa Kesäkuntoon. Se on suorastaan kesän halventamista, kun väkisin luodaan kollektiivista kuvaa siitä, että rumilla metallihäkkyröillä saavuttaa ihminen Kesäkunnon. Suomessa valo on ainutlaatuinen ja sitä on tarjolla rajo

Maailma on muuttunut niin kovaksi, että nyt on etsittävä tosissaan pehmeitä vastakappaleita. Hiljainen viikkokaan ei ole enää hiljainen. Apuun tulee onneksi - pupulismi. Juuri nyt maailma kaipaa pehmeitä asioita. Kun jonnekin sattuu, siihen pehmeää. Kuhmun saanut kallo huutaa villasukkaa väärään päähän. Jos sattuu sisällekin, pää pitää työntää kokonaan äitin syliin. Ja jos oma kieli on niin terävä, että sillä satuttaa ulkopuolisiakin, siihen auttaa vain jonkun toisen pehmeä ja tunnelman taittava viisas sana. Näin pääsiäisviikolla maailma kaipaa - pupulismia. Pupulismi on yllättävän vähän käytettyä toimintaa. Kun ottaa huomioon, että sillä pyritään hyvään mieleen ja iloisempaan huomiseen. Pupulismilla kansaa kiihotetaan ostamaan liikaa herkkuja ja varaamaan aikaa läheisilleen. Taitava pupulisti saa puhuttua perheen isänkin pääsiäissunnuntaina kolmen vartin kävelylle, vaikka normiolosuhteissa tämä jäisi katsomaan väkivaltauutisia ja nyrkkitervehdyksiä. Pupulismissa käytetään iskulauseita, joilla tavoitellaan